Suuryritysten on raportoitava vastuullisuudestaan ESRS-standardien mukaisesti. Suuryritysten kautta vastuullisuustiedon tarve laajenee myös muihin, jotka toimivat suurten kumppaneina tai tavarantoimittajina.

KESTÄVYYSRAPORTOINTI VAIKUTTAA KOKO ARVOKETJUSSA

Voimassa olevien EU-säädösten vuoksi suuryritysten on raportoitava toimintansa vastuullisuudesta (ESG) ESRS-standardien mukaisesti. EU on lieventämässä alkuperäisiä varsin laajoja raportointivaatimuksiaan, mutta suunnitellut muutokset eivät ole vielä voimassa. 

Mikäli kestävyysraportoinnin vaatimuksia kevennetään suunnitellusti, alle 1000 henkilön yritysten, jotka eivät ole pörssilistattuja, ei tarvitsisi laatia ESRS-standardien mukaista vastuullisuusraporttia tilikaudelta 2026. Raportointivelvollisuus koskisi kuitenkin edelleen kaikkia pörssiyhtiöitä.

Kun EU:n suunnittelemat kevennykset astuvat voimaan, keskisuuret ja pienet pörssiyhtiöt vapautunevat kaikkein laajimmista raportointivaatimuksista ja saanevat omat, kevennetyt standardinsa.

Suuret saavat edellyttää tietoja pienemmiltä kumppaneiltaan

Vaikka lainsäätäjä velvoittaa jatkossa vain suuret yritykset raportoimaan, ulottuvat vaatimukset myös alihankkijoihin ja tavarantoimittajiin niiltä osin, kuin vapaaehtoiset keskisuurten ja pienten raportointistandardit määrittävät. Suuret yritykset saavat velvoittaa pienemmät kumppaninsa antamaan niille tärkeitä arvoketjun toimintaa kuvaavia tietoja.

Suuryritysten kestävyystietojen tarve valuu koko arvoketjussa ja edellyttää toimia myös näiden kumppaneilta ja tavarantoimittajilta. Myös Tutkimus kertoo, että 56 prosenttia suuryrityksistä on vaihtanut alihankkijoitaan tai tavarantoimittajiaan vastuullisuusvelvoitteiden takia. Vielä suurempi joukko yrityksiä tunnistaa edelleen painetta vaihtaa kumppaneitaan samasta syystä.

Kun suuret yhtiöt vievät liiketoiminnan kestävyysnäkökohdista kertomista eteenpäin, sidosryhmät alkavat kaivata niistä tietoa myös muilta. Tämä antaa muillekin mainion mahdollisuuden rakentaa avoimuudella ja läpinäkyvyydellä luottamusta asiakkaiden parissa.

Kuinka siis olisi järkevää edetä?

Yritykset usein luuloaan parempia

Hyvä uutinen on, että yrityksesi on jo todennäköisesti vienyt eteenpäin kestävän liiketoiminnan osatekijöitä, vaikka ette olisi niitä kirjoihin ja kansiin koonneetkaan. Olettehan muun muassa työllistäneet, maksaneet veroja, parantaneet tuotteiden laatua ja työturvallisuutta sekä vähentäneet energiankulutusta tai päästöjä. Olette kehittäneet asioita, jotka ovat toiminnassanne oleellisia. Nuo kaikki ovat hyviä vastuullisuustekoja.

Useimmiten haasteena onkin näistä asioista viestiminen: Monet suomalaisfirmat ovat vastuullisuusmielessä parempia kuin kansalaiset tai yritykset tietävätkään. Toisaalta jokaisella yrityksellä on myös varaa parantaa. Varsinkin toiminnan ja siitä kertomisen systemaattisuudessa.

Pääsylippu kilpailuun

Lainsäätäjän tavoitteena on, että yhteismitallinen kestävyysraportointi auttaa asiakkaita arvioimaan nykyistä paremmin yritysten toimintaa. Laajat tiedot ympäristöasioista, sosiaalisesta vastuusta ja hallinnosta on saatettava helposti sidosryhmien ulottuville, mikä useimmiten tarkoittaa yrityksen nettisivuja.

Kestävyysraportoinnista ainakin jollain tasolla tulee monelle yritykselle pakollinen pääsylippu kilpailuun. Ostajat sekä yrityksissä että julkisella sektorilla edellyttävät yhä useammin, että tavarantoimittaja tai palveluntarjoaja näyttää liiketoimintansa kestävyyden toteen raportoiduilla faktoilla. Ilman niitä putoaa kisasta automaattisesti.

Johda, mittaa ja raportoi

Jotta yrityksesi voi osoittaa toimivansa kestävästi, suoriutumista on johdettava systemaattisesti. Samalla on viestittävä niin aikomukset kuin tuloksetkin. Kaikki tämä pitää vielä tarkastuttaa riippumattomalla osapuolella.

Viiden askeleen taktiikalla

  1. Määrittele, mikä on kaksoisolennaista.
    • Katso maailmaa ensin yrityksestä ulospäin: Miten yrityksesi vaikuttaa ympäristöön ja sidosryhmiinne?
    • Käännä sen jälkeen katse ulkoa sisäänpäin: Mitä taloudellisia vaikutuksia ympäröivän yhteiskunnan, siis sidosryhmien muutoksilla on yritykseenne? Tunne sidosryhmiesi odotukset. Älä luule, vaan kysy. Miten vastaat odotuksiin?
    • Mitkä asiat nousevat molempien näkökulmista tärkeimmiksi?
  2. Tunnista arvoketjut – mistä materiaalit tulevat ja kenelle tuotteet menevät. Selvitä ketjun heikot lenkit ja ole hereillä mahdollisissa ihmisoikeusvaikutuksissa.
  3. Perehdy kaikille pakollisiin raportoitaviin asioihin. Laadi ohjelma ilmastovaikutusten pienentämiseen.
  4. Kehitä olennaisia asioita. Kirjaa olennaisten asioiden johtamisen periaatteet. Aseta tavoitteet. Määritä vastuut.
  5. Käynnistä tiedon keruu. Mittaa ainakin olennaisiksi määriteltyjä asioita. Vertaa tuloksia tavoitteisiin. Jos ei mennyt kuin Strömsössä, korjaa.
  6. Viesti edelliset askeleet. Kommunikoi ajatteluketju, eteneminen ja tulokset.

Hyvin suunniteltu on enää puoliksi tekemättä!

Tilaa uutiskirjeemme!