Skip to main content

Jokainen organisaatio joutuu joskus ainakin pieneen kriisiin. Hyvä valmistautuminen ja kriisiviestinnän nopea käynnistys auttavat tilanteen korjaamisessa. 

Kriisin huonosta hoidosta seuraa usein paljon suurempi mainehaitta kuin kriisistä itsestään. Siksi mainetta syöviin tilanteisiin on varauduttava etukäteen. Kriisiviestintää ei kannata opetella kantapääkoulussa, sillä se sattuu.

Kriisi on julkista omaisuutta

Myrskyn silmään joutuneen organisaation näkökulmasta media näyttäytyy armottomana ja vaativana. Sen ymmärtää, kun muistaa, että medialle kriisit ovat arkipäivää ja uutisnäkökulmat on valittava nopeasti. Vastakkainasettelu on myös helppo tapa kiteyttää vaikeasti hahmotettavat tilanteet.

Sosiaalisessa mediassa tilanteet kärjistyvät erityisen nopeasti, tunneissa. Jako hyviksiin ja pahiksiin tehdään heti, silloin kun organisaatio itse ei edes vielä hahmota olevansa asianosainen. Somekohu saa usein nopeudellaan organisaation tuntemaan suurta voimattomuutta.

Nopeat refleksit hyvällä valmistautumisella

Kun vaaranpaikat on mietitty etukäteen, ne on helpompi tunnistaa. Kun tilanne tunnistetaan nopeasti, korjaavat toimenpiteet ja kriisiviestintä saadaan käyntiin saman tien. Ei tarvitse hakea hyväksyntää kulmahuoneesta, vaan informaatio kulkee toiseen suuntaan, ulkoa sisäänpäin.

Myrskyn silmässä olevalta organisaatiolta maailma odottaa nimenomaan nopeaa reagointia. Helpointa olisi käpertyä sisäänpäin, mennä piiloon ja odottaa, että myrsky menee ohi. Sitä on moni kokeillut, mutta niin ei yleensä käy.

Organisaatiot, jotka eivät ole valmistautuneet kriisiin, löytävät ennen pitkää yleensä myös hyvät toimintatavat. Yrityksen ja erehdyksen menetelmä vie kuitenkin paljon aikaa. Ja sattuu, kovastikin.

Kuusi vinkkiä kriisin hallintaan

  • Tunnista mahdolliset kohujen aiheet.
  • Näytä jo etukäteen, kuinka torjutte asiaa käytännössä.
  • Luo materiaalia pahan päivän varalle.
  • Ole hereillä, kun myrsky nousee. Älä odota, että tilanne menee itsestään ohi. Aloita kriisiviestintä heti.
  • Ota oma väki ja kumppanit mukaan viestimään.
  • Viesti aktiivisesti, nöyrästi, tunteella ja faktoilla.
Lue lisää kriisiviestinnästä