Hyvä valmistautuminen ja kriisiviestinnän nopea käynnistys auttavat poikkeustilanteessa valtavasti.
Kriisin huonosta hoidosta seuraa paljon suurempi mainehaitta kuin kriisistä itsestään. Siksi mainetta syöviin tilanteisiin on varauduttava etukäteen. Kriisiviestintää ei kannata opetella kantapääkoulussa, sillä se sattuu.
Kriisi on julkista omaisuutta
Myrskyn silmään joutuneen organisaation näkökulmasta media näyttäytyy armottomana susilaumana. Se on ymmärrettävää, sillä medialle kriisit ovat arkipäivää ja uutisnäkökulmat valitaan nopeasti. Vastakkainasettelu on myös helppo tapa kiteyttää vaikeasti hahmotettavat asiat.
Sosiaalisessa mediassa tilanteet kärjistyvät erityisen nopeasti, tunneissa. Jako hyviksiin ja pahiksiin tehdään heti alussa, silloin kun organisaatio itse ei edes vielä koe olevansa asianosainen.
Nopeat refleksit hyvällä valmistautumisella
Kun vaaranpaikat on mietitty etukäteen, ne on helpompi tunnistaa. Korjaavat toimenpiteet ja kriisiviestintä saadaan käyntiin saman tien. Myrskyn silmässä olevalta organisaatiolta maailma odottaa nimenomaan nopeaa reagointia. Selkeä ulostulo, pahoittelut ja viestit korjaavista toimenpiteistä auttavat yritystä pitämään puheoikeuden, vaikka ongelmat jatkuisivatkin.
Toki helpointa olisi käpertyä sisäänpäin. Mennä piiloon ja odottaa, että myrsky menee ohi. Sitä on moni kokeillut, mutta niin ei yleensä käy.
Kyllä nekin organisaatiot, jotka eivät ole kriiseihin valmistautuneet, saavat aikaa myöten oikeat toimet käyntiin. Yrityksen ja erehdyksen menetelmä vie kuitenkin paljon aikaa. Ja se sattuu, kovastikin.
Seitsemän askelta kriisin hallintaan
- Tunnista mahdolliset kohujen aiheet.
- Näytä jo etukäteen, kuinka torjutte asiaa käytännössä.
- Luo materiaalia pahan päivän varalle.
- Ole hereillä, kun myrsky nousee. Älä odota, että tilanne menee itsestään ohi. Aloita kriisin hoitaminen ja viestintä heti.
- Ota oma väki ja kumppanit mukaan viestimään.
- Viesti aktiivisesti, nöyrästi, tunteella ja faktoilla.
- Myrskyn jälkeen on poutasää: Suunnittele maineen palautustoimet.