Matematiikassa epäjatkuvuuskohta liittyy funktion jatkuvuuteen. Niin se liittyy viestinnässäkin. Epäjatkuvuuskohdassa voit muuttaa organisaatiosi viestinnän suuntaa ja tekemisiäsi reippaasti. Kun viestijänä joudut miettimään prioriteetteja epäjatkuvuuskohtien äärellä säännöllisen epäsäännöllisesti, kerrytät arvokasta kokemusta. Lyhyen matematiikan lukija tiivistää, ettei kannata päästää hyvää kriisiä valumaan hukkaan.

Painopisteiden ja vakiintuneen toiminnan muuttaminen vaatii paljon energiaa, mutta se on myös palkitsevaa. Niin oman kehityksen kuin organisaationkin näkökulmasta.

Epäjatkuvuuskohtien luokittelua

Organisaation viestintä voi tulla epäjatkuvuuskohtaan montaa kautta. Usein se on ns. yhden reaalimuuttujan tapaus, jossa yrityksen toimitusjohtaja vaihtuu. Hupsista – se, mikä oli oikein eilen, ei olekaan voimassa enää tänään.

Samaan tilanteeseen voi myös päästä – ei joutua – markkinoiden kadotessa alta, strategian muuttuessa merkittävästi, yritysoston tai omistajanvaihdoksen myötä. Nämä hyppäysepäjatkuvuudet ovat äärimmäisen kutkuttavia ja työläitä, mutta antavat mahdollisuuden kehittyä. Kannattaa kokeilla!

Karkailu äärettömyyteen

Ilman isompia epäjatkuvuuskohtia, myllerryksiä tai kriisejä, organisaation ja viestinnän arki etenee omalla painollaan. Tehdään niin kuin ennenkin, koska tuotahan kokeiltiin jo 1980-luvulla eikä se toiminut silloinkaan.

Osa porukasta alkaa poimia tehtäviä ulkoavaruudesta ja sitten ei kapasiteetti riitäkään. Heikkoja signaaleja on ilma sakeana, mutta kukaan ei ennätä tai pysty muuttaa vakiintunutta toimintaa.

Jokaisen uuden tehtävän edessä pitäisikin aina muistaa miettiä kolme asiaa: Pitääkö tälle asialle tehdä jotain? Kuka sitä tarvitsee? Mitä jätetään jatkossa tekemättä? Kaksi ensimmäistä kysymystä kyllä hoituu, mutta kuka uskaltaa karsia? Aikuisten oikeesti?

Työkaluja tiukkaan tilanteeseen

Kun viestijänä huomaat olevasti epäjatkuvuuskohdassa, olet jo todennäköisesti myrskyn silmässä. Muutama kysymys voi auttaa löytämään se, missä on ”eteenpäin”:

  • Priorisoi: Katso tilannetta ulkopuolelta ja päätä mitä on tehtävä, jotta organisaatio pääsee eteenpäin. Organisaation ja johdon prioriteetit voivat poiketa omista näkemyksistäsi.
  • Aseta prioriteetit aikajanalle: Mitkä asiat on tehtävä heti? Mitä huomenna? Mitkä mahdottomat tilanteet ratkaistaan ensi viikolla?
  • Katso tilannetta vielä kerran ulkoapäin. Mitä voi vielä tapahtua? Mihin pitäisi varautua seuraavaksi? Nyt alat olla jo oikeilla jäljillä ja muutoksen eturivissä.
  • Kuka voisi auttaa? Etsi systemaattisesti ympärillesi ihmisiä, jotka laajentavat näkökulmaasi. Joko sisältä tai ulkoa.
  • Ota rohkeasti askeleita eteenpäin. Kun etenet, näet lähempää mitä on tulossa.

Heilahteluepäjatkuvuus

Kaikkein parasta on, kun kohdalle osuu useita pyörteitä peräkkäin. Ne opettavat sopeutumaan lennosta. Poikkeustilanteessa voit priorisoida reippaasti ja pyyhkäistä rutiineja roskikseen. Painovoimalait ja sisäinen kitka lakkaavat vaikuttamasta ja voit käyttää sekä organisaation resursseja että omaa osaamistasi monipuolisesti.

Epäjatkuvuuden heilahteluissa eli silloin kun ”funktio saa millä tahansa välillä pisteen ympäristössä useita eri arvoja”, ihmisistä löytyy uutta osaamista ja täysin uudet asiat tulevat mahdollisiksi. Esiin nousevat uudet osaajat, jotka mystisesti johtuvat itsestään ja tekevät oikeita asioita.

Poistuva epäjatkuvuus

Hyvää tehnyt myllerrys päättyy aikanaan. Usein juuri silloin kun arki saatiin pyörimään. Uudesta strategiasta tulee nykyinen strategia, uudesta pomosta nykyinen pomo ja uusista työkuvioista vallitseva olotila. Poistuva epäjatkuvuus antaa aikaa hengähtää, katsoa taaksepäin ja arvioida onnistumista. Pitkän päälle se voi urauttaa, jumiuttaa ja hidastaa.

Jatketaan empiirisiä tutkimuksia

Epäjatkuvuuskohdista on kirjoitettu runokirja, jossa muistutetaan itsensä uudelleen kirjoittamisesta. Runokirjan kanssa tai ilman, epäjatkuvuuskohdat uudistavat toimintaa, niissä oppii eniten ja niitä voi muistella keinutuolissa. Sinä, joka nyt olet siinä pisteessä, kääri hihat ja käy tuulta päin!