Organisaation johtaminen, varpusparven lennonjohto, edellyttää hyviä työkaluja. Ymmärrettävä visio – yhteinen tulevaisuudenkuva – on kuin näkyvä merkkipaalu, joka pysyy, vaikka parvi välillä säntäilisikin ympäriinsä. Strategia puolestaan antaa varpusparvelle yhteisen tahdin ja sisäisen järjestyksen.

Kaikissa organisaatioissa on hyvä kysyä, onko visio ja strategia ymmärretty ja sisäistetty riittävän hyvin. Ohjaavatko ne toimintaa? Kuinka työn alla oleva asia auttaa pääsemään sinne, minne ollaan matkalla? Ettei vahingossa jouduta sinne, minne näytetään olevan menossa?

Visio ja strategia antavat omalle väelle hyvät suuntimet ja ovat keskeisiä johtamisen välineitä. Ne sopivat vuorovaikutukseen myös muiden sidosryhmien kanssa.

Visio konkretisoi sidosryhmille tuotetun lisäarvon, kuvaa meneillään olevia muutostrendejä. Se kertoo, mitä toimintaympäristössä pitäisi muuttaa, jotta olisi mahdollista palvella asiakkaita, luoda menestystä ja tuottaa arvoa ympäröivälle yhteiskunnalle.

Hyvä kuva vai tuhat sanaa?

Yrityksissä strategia laaditaan tavallisesti sanalliseen muotoon. Viestiä täydentävät lukuisat pylväskuviot ja piirakat. Tuloksena syntyy pitkä, hyvää sisälukutaitoa ja luetun ymmärtämistä edellyttävä kirjallinen esitys, joka sopii parhaiten johdolle itselleen. Useimmat muut kohderyhmät hahmottavat pääpointit mieluummin muilla tavoin.

Voisiko vision ja strategian tiivistää yhteen kuvaan? Yleensä kyllä, mutta kuvan pitää silloin olla todella hyvä. Entä voisiko strategian piirtää sarjakuvastripiksi? Miksei? Sarjakuva voisi herättää suuren yleisönkin mielenkiinnon. Muitakin konsteja toki on. Hauska esitysmuoto ei vähennä strategian painoarvoa, vaikka lisääkin sen käytettävyyttä.

Matka on yhtä tärkeä kuin lopputulos

Tiivistettäessä strategiaa ja/tai visiota yhteen tai muutamaan kuvaan, viesti jalostuu. Kun sisältöä työstetään yhdessä, varmistetaan, että mukana olevilla on sama käsitys pääasioista ja painotuksista. Siksi työstämiseen kannattaa käyttää aikaa ja vaivaa.

Mitä kaikkea strategian ytimeen?

Organisaation kulttuurista riippuu, mitä strategian viestintämateriaaliin kannattaa sisällyttää. Piirretäänkö mukaan koko kehityskaari – mennyt, nykyisyys ja tulevaisuus? Kyllä, jos tulevaisuus on menneisyyden jatke. Jos se ei ole, epäjatkuvuuskohta on syytä nostaa esiin.

Entä työmme tuottama lisäarvo eri sidosryhmille? Mielellään, varsinkin silloin materiaali sopii myös sidosryhmätyöhön.

Toiminnan keskeiset painopistealueet? Toki, nehän ovat askelmerkkejä eteenpäin.

Myös onnistumisen vaatimat uhraukset tai ponnistukset kannattaa tiivistää samaan maailmanselitysmalliin. Mitä sellaista meillä on, joka mahdollistaa onnistumisemme tässä toimintaympäristössä? Mitä on hankittava lisää, jotta menestymme?

Pelit ja vempeleet leikkiin mukaan

Visualisoidun vision ja strategian elementeistä, muodoista ja väreistä, on helppoa kehittää tukimateriaalia sisäiseen ja ulkoiseen vuorovaikutukseen. Ne tekevät strategian näkyväksi, eivät vähennä sen arvoa.

Joskus on tehty kiikareita tulevaisuuteen katsomiseen, kompasseja suunnistukseen, pelipalloja sammaloitumisen estämiseksi tai laadittu päivän talouslehteen uudet pääuutiset. Ruokalan ovessa vastaan tuleva juliste ja hissin oven tarrat ovat perinteisiä konsteja, joiden lisäksi some-kanavat, pelit ja virtuaalimaailma tarjoavat pussillisen uusia.

Jokainen esimies vie samaa viestiä, kunhan hän saa siihen sopivat työkalut. Kun strategia on jatkuva johtamisen väline, se tulee eläväksi. Strategia jalkautuu arkeen. Ja niinhän sen pitää tehdä – miten se muuten voisi suunnata varpusparven säntäilyä?