Mitä monipuolisemmin viestintä tuo osaamisensa johdon tueksi, sitä enemmän nousee sen painoarvo organisaatiossa.

Kuinka suuri muutos on nousta viestinnän roolissa johtoryhmään? Minkä roolin otat vai onko tehtävä jo raamitettu? Attention sai muutama päivä sitten Inforissa keskustelukumppaneikseen joukon nykyisiä ja tulevia viestintäjohtajia, jotka hakivat valmiuksia johtoryhmätyöskentelyyn.

Helpota johdon elämää

Viestintäjohtajan ja viestinnän tehtävänä on helpottaa johdon tai johtajan elämää, ei vaikeuttaa sitä. Se auttaa hyvin usein määrittämään, mitä pitää tehdä, tai ei pidä tehdä tai missä on eteenpäin.

Omalle pomolle – oli hän minkä tasoinen johtaja hyvänsä – kannattaa harvoin kasata lisää työtä. Ei siis delegoida ylöspäin vaan laitetaan pomolle hyväksyttäväksi sponsorointipyynnön vastausluonnos, median kysymyksen avainviestit ja henkilöstöpulman ratkaisuehdotus. Ja mietitään ensin itse porukalla, miten somen kriisinpoikanen hoidetaan.

Apuun ensin pienissä, sitten suurissa asioissa

Useimmissa organisaatioissa viestinnälle kuuluvat asiat, jotka eivät kuulu erityisesti kenellekään. Usein viestinnälle kuuluvat nekin asiat, jotka kuuluvat jollekin toiselle toiminnolle, ainakin jossain määrin.

Hoidettavia asioita tulee ikkunoista ja ovista. On isoja urakoita ja pikkujuttuja. Selkeää viestinnän tekemistä perinteisillä mittareilla ja kummallisia asioita, joista ei oikein tiedä muuta kuin, että jonkun nekin on hoidettava.

Kaiken keskellä – se on muuten viestinnän oikea paikka – on inhimillistä sortua primitiivireaktioon ja sanoa ’ei’ pomolle, joka tuli pyytämään presentaation muokkausta kiireessä.

Menestyksellinen yhteistyö alkaa kuitenkin usein arkisista asioista. Jos sanoo jatkuvasti ei, on yhtä inhimillistä, ettei tule pyydetyksi mukaan isoihinkaan, oikeampiin viestinnän urakoihin.

Viisas viestijä etsiikin tuulennopean graafikon, jonka kanssa yhteistyö toimii lähes telepaattisesti ja viimeisteltyä esitystä kaivannut pomo saa esityksensä ja laskun kustannuspaikalleen.

Ratkaisuja ongelmien sijaan

Mitä ylemmäs organisaatio viestijänsä nostaa, sitä useammin pöydällä on vain pulmia.

Lähdettäisiinkö saman tien ratkomaan niitä? Sen sijaan, että jäädään jumiin siihen, miksi – oman ajatusmaailman ulkopuolelta tullutta – tehtävää ei pitäisi tehdä. Voittaisitko aikaa ja säästyisikö energiaa, jos hypättäisiin suoraan asian ratkaisemiseen?

Samaan tapaan myös syyllisten hakemisen voi yleensä jättää väliin. Myöskään tämän päivän lehdessä olleisiin uutisiin ei kannata tuhlata liikaa ruutia: Vaikutetaan mieluummin siihen, mitä huomisessa lehdessä lukee.

Ennakoi, varaudu ja varmista

Osa viestijöistä kokee, että työn ja elämän yhteensovittaminen on hankalaa. Mitä vain voi sattua ja usein sattuukin.

Muuttuviin tilanteisiin voi varautua hyvällä ennakoinnilla. Suunnittelu, spekulointi ja arvailu ovat hyviä työkaluja terveen järjen lisäksi. Ja sitten kun tilanne yllättää, kaivetaan takataskusta 20 prosenttia pahan päivän varalle mietittyä lisäkapasiteettia.

Palauttavaa arkea

Kun uhkaava kriisi on selätetty, ja seuraava vastassa vasta huomenna, käy ruokakaupassa ja laita pyykkikone pyörimään. Jos villakoirilla on jo nimet, imuroi.

Pyrähdykset normaaliin arkea auttavat palauttamaan suhteellisuudentajun, joka on viestintäjohtajan tärkein ominaisuus. On osattava erottaa isot ja pienet asiat toisistaan sekä tiedettävä, mitä kannattaa yrittää muuttaa ja mitä ei. Ja samalla voi nauttia siitä, että on unelmatyössä ja #intohimonaviestintä.