Peräkkäiset kriisit ovat muuttaneet yritysjohtamisen pelisäännöt pysyvästi. Menestys ei enää ratkea vain strategian erinomaisuudella ja kasvuvauhdilla, vaan myös sillä, kuinka hyvin organisaatio ennakoi uhkia ja reagoi niiden toteutuessa.
Epävarmuus ei ole enää poikkeustila vaan leimaa antava toimintaympäristön piirre. Taloudellista ja poliittista epävarmuutta mittaavan World Uncertainty Indexin mukaan epävarmuus on pysynyt historiallisen korkeana koko 2020-luvun.
Syyt ovat varsin selvät. Suurvaltojen kiristyneet suhteet, talouden ailahtelevuus, kyberuhat ja ilmastonmuutos vaikuttavat lähes jokaiseen yritykseen. Seuraukset voivat näkyä nopeasti korkojen nousuna, raaka-aineiden hintapiikkeinä, toimitusketjujen häiriöinä ja kysynnän äkillisinä muutoksina. Hiljaisuudessa kalvava epävarmuus hillitsee investointeja entisestään.
Kriisejä on ollut aina, mutta nyt niiden luonne on muuttunut. Uuden ajan kriiseille on tunnusomaista ketjureaktio. Samalla shokit vaikuttavat toisiinsa. Venäjän hyökkäyksestä Ukrainaan seurasi eurooppalainen energiakriisi, joka horjutti yritysten toimintaa ja jarrutti talouskasvua laajasti Euroopassa.
Johtamisopit uusiksi
Yritykset eivät enää voi odottaa kriisien menevän ohi ennen seuraavan epäjatkuvuuskohdan alkua. Toipumisaika lyhenee ja riskit monimutkaistuvat. Siksi yritysten täytyy kyetä navigoimaan poikkeustilanteissa aiempaa paremmin.
Kriisijohtamisen ja -viestinnän osaamisesta on tullut strateginen kilpailukykytekijä. Organisaatiot, jotka ennakoivat, valmistautuvat ja toimivat nopeasti, selviävät häiriöistä paremmin ja voivat jopa vahvistaa markkina-asemaansa epävarmuuden keskellä.
Pelkkä kriisitilanteen hallinta ei kuitenkaan riitä. Varautumisesta on tullut yhtä tärkeää kuin itse kriisijohtamisesta. Käytännössä tämä tarkoittaa esimerkiksi vahvempaa vakavaraisuutta, vaihtoehtoisia toimitusketjuja, suurempia puskurivarastoja ja sopimuksia, jotka kestävät myös poikkeusolosuhteita.
Vielä 1990-luvulla tehokkuutta haettiin maksimoimalla toimitusketjut. Juuri oikeaan tarpeeseen, JOT-ajattelu, minimoi varastot ja kustannukset. Raaka-aineita ja komponentteja toimitettiin asiakkaalle juuri silloin, kun niitä tarvittiin tuotannossa. Ei yhtään aikaisemmin. Viime vuosien kriisit ovat kuitenkin paljastaneet mallin heikkoudet.
Koronapandemia, Suezin kanavan tukkeutuminen ja muut kriisit osoittivat, että tehokkuus ilman joustavuutta voi tulla kalliiksi. Siksi monet yritykset ovat lisänneet toimintavarmuuttaan kasvattamalla kriittisten komponenttien varastoja, hajauttamalla hankintoja ja rakentamalla vaihtoehtoisia toimittajaverkostoja.
Nopeus ratkaisee
Kriisien määrä ja vaikutukset ovat nostaneet kriisijohtamisen osaksi jokapäiväistä johtamista. Se enää ole taito, jonka karttuminen on tuurin varassa.
Aikaisemmin kriisit kuuluivat lähes yksinomaan ylimmän johdon pöydälle. Nyt ensimmäiset ratkaisevat päätökset saatetaan tehdä asiakaspalvelussa, tuotannossa tai kentällä jo ennen kuin johto saa mitään tietoa asiasta.
Siksi kriisiosaamisen on oltava koko organisaation, ei vain johtoryhmän, yhteinen kyvykkyys. Mitä useampi esihenkilö osaa tunnistaa riskit, tehdä oikeita päätöksiä paineen alla ja viestiä niistä tehokkaasti, sitä paremmin yritys pystyy estämään ongelmien kasvamisen täysimittaisiksi kriiseiksi.
Nopeus ei enää ole pelkkä kilpailuetu. Se on selviytymisen edellytys.
Viisi keinoa vahvistaa
yrityksen kriisinkestävyyttä
Ennakoi, älä pelkästään reagoi. Valmistaudu nopeasti eteneviin tilanteisiin jo etukäteen. Luo joustavia toimintamalleja, jotka rajaavat kriisien vaikutuksia. Listaa etukäteen seikat, jotka käynnistävät kriisin torjunnan.
Tee sisäisestä viestinnästä turvaverkko. Monet kriisit voidaan pysäyttää alkuunsa, kun henkilöstö tunnistaa varoitusmerkit ajoissa ja tietää, miten toimia heti tilanteen alkaessa.
Vie kriisiosaaminen etulinjaan. Ratkaisevia päätöksiä tehdään usein siellä, missä ongelmat havaitaan ensimmäisenä. Siksi kriisijohtamisen ja kriisiviestinnän taidot eivät kuulu vain johtoryhmälle, vaan myös esihenkilöille ja avainhenkilöille.
Rakenna vahvat verkostot. Kriisit koskettavat yhä useammin laajaa toimijajoukkoa kuten alihankkijoita ja viranomaisia. Siksi nopea viestintä ja yhteistyö eri osapuolten välillä on välttämätöntä.
Ota nopeasti ulkopuolista apua. Organisaation sisältä on hankalaa katsoa tilannetta ulkopuolisen silmin. Usein tilanne vyöryy yrityksen yli siinä määrin, etteivät omat resurssit riitä. Kriisiviestintätoimisto on tottunut toimija paineisessa tilanteessa.
