Viestintä on jokaisen yritysjärjestelyn peruskiviä. Kun muistaa, että yritysjohto suunnittelee järjestelyä useita kuukausia, sidosryhmille uutinen tulee kuin salama kirkkaalta taivaalta. Järjestelyyn uppoutuneen johdon pitäisi osata asettua yllättyneen kuulijan asemaan.
Viestinnän tarvetta kasvattaa se, että järjestelyä pitkään työstänyt ja jo kärsimätönkin johto haluaisi edetä nopeasti, kun taas etenkin henkilöstö tarvitsee aikaa uutisen sulatteluun. Henkilöstön ensimmäinen huoli sen jälkeen on, mitä minulle tapahtuu. Johdon ja henkilöstön välillä onkin järjestelyn julkistushetkellä yhtä aikaa ymmärrys- ja odotuskuilu. Samankaltaiset kuilut erottavat johdon muistakin sidosryhmistä.
Tässä tilanteessa johdon pitää viestiä enemmän kuin useimmat johtajat oivaltavat. Keskeiset sidosryhmät on saatava järjestelyn taakse. Henkilöstö ja asiakkaat voivat innostua uudesta suunnasta vain, jos he ymmärtävät muutoksen syyt ja edut.
Viesti kaikille keskeisille sidosryhmille
Monesti vasta yritysjärjestelyä julkistettaessa kirkastuu, kuinka monet sidosryhmät ovat yrityksestä kiinnostuneita. Yllätyksenä voi tulla myös se, että sidosryhmät ovat kiinnostuneita erilaiset asioista. Henkilöstöä kiinnostavat työpaikat, alihankkijoita liikesuhteen jatkuminen sekä asiakkaita tuotteiden ja palveluiden jatko.
Yritysjärjestelyn viestintää suunniteltaessa on hyvä analysoida sidosryhmien tarpeet. Omistajien näkökulmasta laadittu juridiikantäyteinen lehdistötiedote ei välttämättä vastaa riittävästi muiden sidosryhmien odotuksiin.
Ydinviestien pitää tietysti pysyä samoina, mutta niitä voi avata jokaisen sidosryhmän näkökulmasta ja nämä tavoittaviin kanaviin. Medialle lähtee tiedote ja henkilöstölle infotilaisuudet, joissa voi esittää kysymyksiä. Suurimpiin asiakkaisiin otetaan henkilökohtainen yhteydenotto ja muille kerrotaan järjestelyn vaikutukset toimituksiin ja tarjontaan.
