Suomalaisissa teollisuusyrityksissä on tehty arvokkaita innovaatioita, joiden olemassaolosta harva tietää. Kirkkaampi viestintä voisi herättää monen kiinnostuksen.
Kriittinen palaute saa monet organisaatiot vaikenemaan, torjumaan tai selittämään parhain päin. Kritiikin kieltäminen on ymmärrettävää, mutta vaarallista. Kieltäminen voi nimittäin johtaa huonojen toimintamallien jatkumiseen, asiakkaiden tyytymättömyyteen ja lopulta kilpailukyvyn heikkenemiseen.
Suomalaiset teollisuusyritykset ovat paljon innovatiivisempia kehittäjiä kuin julkisesta kuvasta voisi päätellä. Yritykset ovat tehneet oivaltavia ratkaisuja, joilla säästetään energiaa, lisätään tehokkuutta, nopeutetaan henkilöstön oppimista tai tuotetaan asiakkaille tärkeää informaatiota asiakkaan prosesseista.
Monet näistä oivalluksista perustuvat kehittyneisiin digitaalisiin ratkaisuihin. Edelläkävijöitä löytyy sekä suurista että melko pienistäkin teollisuusyrityksistä.
Silti julkisesta kuvasta voisi hieman kärjistäen päätellä, että ainakin digitaalisia innovaatioita tehdään lähinnä peliyrityksissä.
Julkisella kuvalla on merkitystä, koska utuinen kuva vähentää asiakkaiden, sijoittajien ja potentiaalisten työntekijöiden kiinnostusta yritystä kohtaan. Kirkas kuva puolestaan voisi innostaa ihmiset ostamaan, sijoittamaan tai hakemaan työpaikkaa.
Tilanteen korjaaminen edellyttäisi yrityksiltä itseltään entistä selkeämpää ja käytännönläheisempää viestintää, jonka voisi ymmärtää ilman syvällistä teknistä koulutusta.
Yritykset näyttävät käyttävän monenlaisia keinoja tärkeiden innovaatioidensa kätkemiseksi.
Täydellinen vaikeneminen. Yllättävän moni yritys vaikenee kotisivuillaan kokonaan muun muassa itselleen tärkeistä sähköisistä palveluista. Tämä on yllättävää, kun tietää, että yritykset ovat käyttäneet paljon aikaa ja rahaa uusien ratkaisujen kehittämiseen. Uuden kehittämiseen käytetty aika lasketaan usein vuosissa eikä kuukausissa. Silti nuo vuodet eivät ole riittäneet siihen, että yrityksen tärkein käyntikortti kertoisi, mitä uutta yritys tarjoaa asiakkailleen.
Konkretian puuttuminen. Jotkut yritykset puolestaan kertovat yleisellä tasolla, että ovat investoineet digitalisaatioon lisätäkseen ketteryyttään ja kilpailukykyään. Tällöin annetaan kuva, että yritys on jollain tavalla ajanhermoilla tekemässä oikeita asioita. Tällaiset viestit eivät kuitenkaan avaa esimerkiksi medialle eivätkä sijoittajille, mitä hyötyä asiakkaille on uusista ratkaisuista tai miten ne lisäävät yrityksen kilpailukykyä.
Tekninen jargon. Moni yritys voi olla syystäkin ylpeä teknisestä osaamisestaan, mutta liika tekninen kerronta eksyttää toimialan ulkopuolisen ihmisen nopeasti. Viestien pitäisikin liikkua useammalla tasolla niin, että monenlaiset kohderyhmät voivat kiinnostua yrityksestä. Toimialan ammattilaisille voi hyvin viestiä teknisistä yksityiskohdista, jotka voivat olla erittäin tärkeitä. Monille muille pitäisi kuitenkin viestiä kuten ihmisille yleensä viestitään.
Raaka-aineeseen profiloituminen. Monet yritykset kuvaavat mielellään olemassa olonsa perustan raaka-aineen kautta. Yritys voi kertoa toimivansa muovialalla, metsätoimialalla tai metallialalla. Näin siitä huolimatta, että yritys ei valmista muovia, metsää eikä metallia, vaan pitkälle kehitettyjä tuotteita, jotka tuovat asiakkaille monenlaisia hyötyjä.
Jos yritys haluaa lisätä ulkopuolisten kiinnostusta itseään kohtaan, täytyy sen avautua ja katsoa itseään ulkopuolisen silmin. Vain viestivä yritys voi saada muut kiinnostumaan itsestään. Viestien on oltava konkreettisia ja yleistajuisia niin, että ulkopuoliset ymmärtävät kysymättä. Vasta silloin myös media voi kiinnostua ja huomata, kuinka jännittäviä asioita yrityksessä on kehitetty.
