Skip to main content

Vahva teollisuus saa muut kadehtimaan Saksan taloutta. Teollisuuden ja palveluiden vastakkainasettelu on tarpeetonta, sillä molemmat tukevat toisiaan.

Suomessa kuulee usein ekonomistienkin suusta ajatuksen, että valmistava teollisuus ei ole enää tärkeää palvelutaloutta kohti suuntaavalle maalle. Samaan aikaan Eurooppa vaatii vaurastuvaa Saksaa auttamaan heikompia EU-maita nykyistä enemmän ja tasapainottamaan ylijäämäistä talouttaan.

Näiden kahden ajatuksen kesken on huikea ristiriita. Saksan vahvuus on nimittäin juuri voimakas teollisuus, jonka tuotteita sekä kuluttajat että yritykset haluavat ostaa niiden laadun takia. Saksalaisen teollisuuden voima on niin suuri, että Yhdysvaltain presidentti Donald Trump näyttää suorastaan vihaavan Saksaa, jonka kanssa amerikkalaisyritysten on vaikea kilpailla monilla toimialoilla.

Vahva teollisuus on tärkeää palveluille

Suomen pitää eittämättä saada entistä kilpailukykyisempiä palveluyrityksiä. Palveluiden aseman nostaminen ei kuitenkaan tapahdu teollisuuden kilpailukykyä heikentämällä, vaan pikemminkin vahvistamalla.

Vahva teollisuus on kansantaloudelle kullanarvoinen monesta syystä.

  1. Teollisuustyö tuottaa keskimäärin enemmän kuin palvelutehtävät. Tuottavuus puolestaan on toinen keskeinen talouskasvun komponentti työn määrän ohella. Teollisuus on siis keskimäärin vahvempi kasvun rakentaja kuin palvelualat.
  2. Teollisuustyöpaikat ovat keskimäärin paremmin palkattuja kuin palvelutehtävät. Tämä johtuu suoraan edellisestä eli siitä, että teollisuuden tuottavuus on palvelualoja parempaa.
  3. Vahva teollisuus on monien palvelualojen keskeinen asiakas. Samoin monet palveluyritykset ovat ottaneet ensimmäiset kasvuaskeleensa ulkomaille teollisuuden kumppanina.

Korkea tuottavuus tuo hyvinvointia

Palveluiden merkitys tulee toki kasvamaan yhteiskunnassa jo pelkästään siksi, että teollisuuskin tuottaa niitä koko ajan enemmän. Palvelut ovat tuoneet jo pitkään lähes puolet monen teollisuusyrityksen liikevaihdosta. Digitalisaatio vielä vauhdittaa kehitystä, sillä digitalisaatio on käytännössä lähes kokonaan palveluiden esiinmarssia.

Suomen elinkeinopolitiikkaa ei pidä ajatella joko-tai -periaatteella, vaan sekä-että- näkökulmasta. Suomi tarvitsee sekä teollisuutta että palvelualoja. Hyvinvoinnin kannalta olisi tärkeää, että sekä teollisuus että palveluyritykset toimisivat entistä korkeamman tuottavuuden aloilla. Uudenkaupungin autotehdas on hyvä esimerkki teollisuusyrityksestä, joka on menestynyt äärimmäisen kovassa kansainvälisessä kilpailussa
nostamalla jatkuvasti tuottavuuttaan.

Tuottavuuden nostaminen puolestaan edellyttää panostuksia koulutukseen sekä T&K-toimintaan, jokatuottaa innovaatioita. Se taitaa pitkälti olla myös Saksan menestyksen salaisuus, josta kannattaa ottaa oppia.