Yksittäisen liiketoiminnan viestit hukkuvat monialaiseen konserniin. Tämän estämiseksi viestintäväen bisnestuntemuksesta on pidettävä erityistä huolta.  

Kun satunnainen taloustoimittaja tai piensijoittaja avaa suuren yrityksen kotisivut, syntyy toisinaan syvä epätietoisuus siitä, mitä yritys oikeasti tekee. Näin käy siksi, että monen suuren yrityksen kuvaus omasta toiminnastaan on kovin epäkonkreettinen.

Jos yritys valmistaa esimerkiksi auton moottoreita, on sillä vahva fokus ja selkeät viestit.

Kun sama yritys sitten ostaa vaikkapa autoihin, traktoreihin ja muihin työkoneisiin vaihteita valmistavan yrityksen, tulee sille lisää tuotteita ja kohderyhmiä. Yritys kertookin olevansa liikkuvien välineiden ratkaisutoimittaja tai johtava teknologiayhtiö.

Ulkopuolisen on kuitenkin vaikea hahmottaa, mitä ratkaisutoimittaja tai teknologiyhtiö myy ja kenelle. Millaiset ovat sen markkinat ja ketä vastaan se kilpailee? Missä on yrityksen ylivoima kilpailijoihin nähden?

Kuva yrityksestä jää helposti utuiseksi.

Yrityksen kasvaessa viestinnän kosketus liiketoimintaan saattaa muuttua vähäiseksi. Lisäksi viestinnän voimavaroja syövät entistä enemmän yhteiskuntavastuun viestiminen ja mahdollisesti myös pörssiviestintä.

Pahimmillaan yritys kertookin liiketoiminnoista aiempaa vähemmän, vaikka sen pitäisi kertoa enemmän.

Liiketoiminta viestinnän intohimoksi

Yritysjohdon kannattaakin kysyä, kuinka hyvin viestintä oikeasti tuntee liiketoiminnan ja millaiset edellytykset tuntemiseen ylipäätänsä on. Sama haaste koskee varmasti montaa muutakin liiketoiminnan tukifunktiota.

Konserniviestinnän haaste onkin melkoinen. Sen pitää ymmärtää sekä suuret linjat että yksittäisten liiketoimintojen logiikka. Siksi viestintäorganisaation dna:han pitäisi kuulua riittävän vilkas kierto liiketoimintojen ja konsernijohdon välillä. Tätä voi tietenkin hidastaa moni asia. Muutto toiselle paikkakunnalle voi olla vaikeaa eikä askelta konserniviestinnästä liiketoimintaan aina osata nähdä välttämättömänä osana ammatillista kehittymistä.

Rekrytointipolitiikan perusperiaate voisi olla, että uudet viestijät ainakin palkataan liiketoimintojen kautta.

Jos koko viestintävoima on konsernin puolella, on elintärkeää jakaa vastuut niin, että jokaisella sekä konserni- että liiketoimintahattu päässään. Intohimona pitäisi olla bisneksen äänitorvena toimiminen. Konsernihattu puolestaan varmistaa, että yhteisen brändin rakentaminen sujuu.

Tiiviisti:

  1. Monialaisen yrityksen kuva voi olla ulkopuoliselle utuinen
  2. Yksittäisen liiketoiminnan viestintä jää vähäiseksi, jos viestintävoimat ovat konsernihallinnossa
  3. Viestijöiden bisnestuntemuksesta on pidettävä huolta
  4. Liiketoiminnan palvelu tulisi olla viestinnän intohimo
Strategian kiteytys