Suomalaisten johtajien ydinosaamista ovat faktat, asiat ja prosessit. Henkilöstö kuitenkin haluaisi nähdä säännöllisesti kommunikoivan suunnannäyttäjän. Siihen tarvitaan johtajan oma viestintäsuunnitelma.

Pari vuotta sitten tehdyn Työelämä 2020 -hankkeen johtamisselvityksen (työ- ja elinkeinoministeriö) mukaan suomalainen johtaminen on asiakeskeistä ja maanläheistä. Suomalainen johtaja hallitsee numerot, tietää faktat ja tuntee jopa prosessirakkautta. Maamme pitkät yhtenäiskulttuuriset perinteet tekevät johtamisesta tasa-arvoista ja maanläheistä, nöyrää ja jämptiä. Siihen kuvaan ei tyhjillä sanoilla retostelu kuulu.

Ruotsalaisessa johtamisessa puolestaan korostetaan ”diskuteeraamista”. Oleellinen osa johtamista on altistua asioiden avoimelle puntaroinnille ja keskusteluun eri näkökulmista ja ratkaisuista. Ruotsissa johtajan mielipide on keskustelun aloitus, ei sen lopetus, kuten Suomessa.

Maamme rajojen itäpuolella johtajan taas tulee tietää, mihin ollaan menossa. Eihän sellaista johtajaa kannata seurata, joka ei tiedä suuntaa. Johtaja siis näkyy ja kuuluu niin idässä kuin lännessäkin, joskin jossain määrin erilaisella agendalla.

Kommunikoiva johtaja on olemassa

Vaikka kulttuurit vaihtelevat maasta toiseen, henkilöstö haluaa nähdä säännöllisesti ihmisen, johtajan, joka on esillä, kertoo näkemyksensä sekä perustelee kantansa.

Irlannissa tehdyn tutkimuksen mukaan lähes puolet yritysten henkilöstöstä on sitä mieltä, että yrityksen toimitusjohtaja ei näy heille riittävästi. Yli 80 prosenttia henkilöstöstä piti säännöllistä vuorovaikutusta (regular company-wide communication from the head of their organisation) tärkeänä.

Säännölliset kohtaamiset jossain muodossa – videoina, sähköposti- tai intranet-viesteinä, some-kanavissa ja henkilöstötilaisuuksissa – vahvistavat luottamusta, lisäävät innostusta ja parantavat tuottavuutta. Lähes yhtä moni oli sitä mieltä, että kohtaamiset johtajan kanssa saavat heidät tuntemaan työpanoksensa ja itsensä arvokkaiksi.

Prosessirakkautta johtajan viestimiseen

Moni johtaja tuskailee kommunikointiin tarvittavan ajan kanssa, mutta se vie eteenpäin kohti tavoitteita. Viestiminen on osa johtamista ja kun siihen laatii suunnitelman, se tulee hoidettua jämptisti, vaatimattomasti, luotettavasti ja asiapohjalta argumentoiden. Niin kuin muutkin tärkeät prosessit.

Lähteet:

Suomalaisen johtamisen tila ja tulevaisuus, Työelämä 20202

New Times, New Leaders. CEO Communications Report 2019. PR360

Tilaa uutiskirjeemme!